tiistai 11. elokuuta 2015

Salzburgissa eräänä kesäkuisena keskiviikkona

Bad Gasteinin juna-asemalla oli aamutuimaan rauhallista. 



Tässä lepää Bischofshofen, samainen paikka, joka Saksan-Itävallan mäkiviikostakin tunnetaan. Otin kuvan hyppyrimäestä, mutta se on arvatenkin ujo pömpeli, kun on piiloutunut kuvatuksi joutuessaan. 
Uimalelut piristävät ankeammankin katukuvan. Salzburgin keskustassa olisi toki pärjätty ilmankin.

"Ihan vain vinkiksi: aurinkolasit kannattaa pitää päässä kuvattaessa, jos sellaiset kerran on.
 Ei mulla muuta."  LG, Wolfgang


Kultainen pallo ja ISO gubbe

Hopeinen gubbe

JOS paikassa on linna ja se on vieläpä vuoren päällä, sinne on mentävä. 
Festung Hohensalzburgiin olisi päässyt myös hissillä. Pah.

Barokkitorneja 

Näkymä linnavuorelta vanhaankaupunkiin



360 astetta Salzburgiin




Isak on kiinnostunut kaikesta keskiaikaisesta. Tästä saisi vähän mallia tuleviin Lego-rakennelmiiin.

Mikä se sellainen linna on, jossa ei ole omaa kappelia?!?
Toki kun on nähnyt yhden, on nähnyt ne kaikki.





Fiaker gibt es nicht nur in Wien! (Onneksi ödöörit eivät tallentunut filmille...)

Perinteisempää olisi ollut kuvata Mozartin synnyinkoti etupuolelta, 
mutta tarviiko edes virkata muuta kuin että ne japanilaiset...

Ehkä jo W.A. istuksi lapsena täällä kotipihalla puiden katveessa pillimehua imeskellen...

Altstadt, auf Wiedersehen! Toinen kerta toden sanoo, sillä jätettyämme vanhankaupungin taaksemme ensimmäisen kerran palasimme pian juoksujalkaa takaisin etsimään kadonnutta matkaseuraa, Ruthin pinkkiä Stinkkiä, jonka yhtäkkinen irtiotto seurueestamme synkisti muuten aurinkoisen päivän. Niin se on, että on helpompi löytää Nordsee-kalaravintola keskeltä sisämaata kuin pehmoeläin ravintolan vessasta. Ja vielä mahdottomammaksi osoittautui tavaratalon löytäminen suurkaupungista. Siinä ei auttanut edes turisti-info.


Salzburgissa vietetty päivä oli oikein mukava - traagisesta insidentistä huolimatta. Sovimme, että kukaan ei suinkaan ollut hukannut Stinkkiä vaan se oli päättänyt muuttaa ulkomaille. Se asustelee nyt varmasti jossain mukavassa perheessä. Meille puolstaan muutti uusi perheenjäsen, vähän kuin vaihtokauppana, itävaltalainen vaihtolapsi., nimeltään Mörökölli. Kaikki siis voittivat. ☺

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti